Blogin ylläpitäjän kuvatiedostoissa on sattunut jokin vaurio ja kaikki tämänkin blogin kuvat ovat nyt sitten hävinneet - pysyvästi ... Voi hitsin hitsin hitsin hitsi...

Vaan laitetaanpa kaikesta huolimatta parit kuvat tältä kesältä, kun nyt vihdoin ollaan maalta taas kaupunkilaistuttu (vaikkakin verraten vastentahtoisesti...). Eihän sitä maalaiselämää mikään voita! 
Alkukesästä Dina sai nauttia elämästään Katin ja Chipan hoivissa, kun me muut olimme hieman reissaamassa. Kiitos vielä hyvästä hoidosta!!


Kyllä maalla on niin ihanaa...


Mutta uiminen ja vesileikit ne vasta ihania ovatkin...


Vaikka tää se taitaa olla kuitenkin ihan parasta kesässä  (siis tietysti heti 10 tikkua laudalla -leikin jälkeen...).
Niin, kai prinsessakin voi välillä vähän irrotella. Vai HAITTAAKSE?

Sunnuntaina pistäydyimme Munkkiniemessä mätsärissä (Harjavallan näyttelyä silmällä pitäen) muistelemassa, että miltä se kehässä pyöriminen ja tuomarin kopelointi tuntuivatkaan. Nooh, eivät kovin kivoilta. Ilmeikäs koiramme antoi kyllä varsin selvästi jokaisella eleellään ja ilmeellään ymmärtää, että ennemmin söisi vaikka pieniä kiviä kuin olisi mokomassa paikassa notkumassa. Ja kaikkein kamalinta oli, kun tuomari tutki haisevilla sormillaan hampaita. Ties kuinka monen suita oli ennen sitä jo kaivellut, yök!  

Niin, arvaahan sen, ettei tällä asenteella kovin paljoa mainetta ja kunniaa meidän Dinalle herunut. Kauniiksi ja hyvin pidetyksi kehui kuitenkin ja sininen nauha saatiin kotiinviemisinä ;).  Ei siis auttanut, että oli tassut ja korvatkin nyt NIIN siistitty. Yleensähän Dina on varsin luomu-kunnossa ;) Täytyy varmaankin mennä vielä johonkin mätsäriin ennen näyttelyä ja pyytää kaikkia (joita kehtaa) vähän kopeloimaan neitiämme, ettei se tuntuisi sitten niin kauhealta näyttelyssä. Mutta ei taida olla menestystä muutenkaan luvassa, kun karvatkin ovat vähän kortilla...

Liisan ottama kuva :). Ei uskoisi, että viime kertaisen turkinvaihdon jälkeen, joka oli hyvin totaalinen, neiti oli pitkään aivan kullanruskea! Nyt ollaan taas niin mustaa, niin mustaa :D.

PS. Ihana kuulla, että jotkut urheat ovat jaksaneet käydä blogia kurkkimassa pitkän hiljaiselonkin aikana :D

 

 

Juu, eipä olla vähään aikaan päivitetty kuulumisia, pahoittelut...

Jos tänne Dinan sivulle nyt joku vielä eksyy, niin yritämme jatkossa olla hieman aktiivisempia =)

 

Ja turha stressi pois, neuvoo Dina . Tässä neiti uneksii ilmeisesti ihanista pojista, jotka tuppaavat pyörimään koko ajan mielessä näin juoksujen aikaan.

Vaan ihan stressitöntä ei ole se koirankaan elämä. Dinan uuden vuoden rakettien aiheuttamaan stressiin auttoi kuitenkin kovasti reippaan Chipa -kamun läsnäolo ja kenties hivenen myös DAP-feromonin  suihkuttelu petipaikkoihin. Ainakin Dinan stressitaso oli huomattavasti viimevuotista alhaisempi. Herkutkin maistuivat kaiken aikaa, varsinkin jos joku oli niitä antamassa Chipalle . Hyvä Dina! Ja kiitos Chipa!

Emännän virkkausinto sen kuin jatkuu. Nyt on siirrytty jo mattojen tekoon ja niitä alkaakin olla jo joka huoneessa . No, taitavat olla ihan mukavia köllöttely- ja tassunhoitoalustoja .

 

Niin se aika rientää ja ihana neitokaisemme täytti jo 2 vuotta! Synttäreitä juhlittiin tietenkin lumessa leikkien ja herkkuja syöden. Synttärikakku suunniteltiin ja toteutettiin erityisesti Dinan kulinaristisia mieltymyksiä ajatellen: paistijauhelihaa ja kananmunan keltuainen sekä yksi koirankeksi per ikävuosi. Ja kyllä maistui !

SUURET JA LÄMPIMÄT ONNITTELUT MYÖS DINAN IHANILLE SISARUKSILLE/PUOLISISARUKSILLE

Ja kasvattaja-Annelle vielä iso kiitos tästä ihanasta prinsessasta