Kyllä kelpaa neitokaisemme kevätauringossa paistatella uusi lelu suussa . Niin, eivät lopu neidiltä ihan heti lelut, kun emäntä on saanut mahdottoman himon tehdä erilaisia koiranleluja matonkuteesta. Lähinnä virkkamalla, mutta muutkin mahdolliset  (ja mahdottomat) tavat on kokeiltu.. Ja kun nykyään saa vieläpä ekologista, kierrätyspuuvillasta valmistettua ontelokudetta, jota on erittäin mukava työstää (ja hyvällä omallatunnolla ), niin mihin niitä kiinalaisia leluja enää tarvitaankaan!?!

Yllättävän kestävääkin tuo ontelokude on, ainakin meidän Dinalla ovat lelut pysyneet hyvin kasassa pienen jyrsimisenkin jälkeen. Tosin hapsujen päihin laitetut pienet solmut on niin iiiiihana lutsuttaa takahampailla poikki (ja sylkäistä sitten näyttävään riviin lattialle), että ne katkaisemalla uusi lelu aina "korkataan". Siksi niitä hapsuja ja solmuja pitääkin olla paljon!Tavallinen matonkude on kyllä vieläkin vahvempaa, mutta meidän neidin käsittelyssä sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä. Kummatkin kestävät käytössä oikein hyvin - ja solmut saa jyrsittyä ennenpitkää molemmista. Terrieri-talouksissa taitaa tilanne ollakin sitten jo aivan toinen (terveisiä Anulle ).

Ja pitihän niille leluille (myös kiinalaisille) tehdä tietysti uusi korikin...

AURINKOISIA KEVÄTPÄIVIÄ!